Lempäälän kunnan koulutoimen tieto- ja viestintätekniikan
opetuskäytön strategia 2002-2005
A.
Nykytilanne
1.
Laitteistot, ohjelmistot ja tieotoverkkoyhteydet
1.1. Kouluverkko
Oheisessa kuvassa on
esitettynä Lempäälän koulujen verkkoyhteyksien taso.

Kytkimet kouluilla ovat
nopeudeltaan 100 M, mutta hubit 10 M. Uusissa koneissa verkkokortit ovat
nopeudeltaan 100 M, vanhoissa 10 M.
Yhteys Internetiin on
nopeudeltaan 4 M ja sen käyttöaste on ollut alle 70 %.
Koulujen hallintoverkko ja
oppilasverkko on toteutettu käyttäen Novell-verkkoa. Tarjolla on seuraavat
palvelut:
- GroupWise- sähköposti opettajille
- opettajille ja oppilaille levytilaa
omille tiedostoille
Opettajille ja oppilaille on
tarjolla Inforenkaan palvelut http://www.inforengas.net/
:
”
Kuntien käyttäjät saavat 5 Mt levytilaa sähköpostille. Sähköpostin lukemiseen
käytetään www-pohjaista ohjelmaa, joka mahdollistaa postin lukemisen miltä
tahansa internet-yhteydeltä.
Kotisivuja
varten jokaiselle käyttäjälle on varattu 5 Mt levytilaa. Käyttäjä voi
halutessaan tehdä kotisivut harrastuksestaan tai itsestään.
Inforengasta
voi käyttää koulusta tai kotoa. Kotikäyttöä varten on soittosarja. Se toimii
modeemeilla ja ISDN-sovittimilla.
Asennuspaketti
on sama PC- ja MAC-koneisiin. Monipuolinen asennuspaketti sisältää tarvittavat
selainohjelmat ja lisäksi mm. StarOffice-ohjelmiston, joka mahdollistaa
tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitysten tekemisen PC:llä.
Liittyminen
on täysin ilmaista, eli jokainen Inforenkaan piirissä oleva koululainen ja
opettaja saa tunnukset veloituksetta. Inforenkaasta ei peritä myöskään
kuukausimaksuja. ”
virtuaalikoulu.org
Jotta Internet-julkaisu olisi
mahdollisimman helppoa, on lisäksi hankittu FrontPage-tuella varustettu
palvelintila omaan domainosoitteeseen www.virtuaalikoulu.org
. Tarjolla on seuraavat palvelut:
- Nimipalvelu osoitteelle www.virtuaalikoulu.org
- Levytilaa 200 mb
- Microsoft Frontpage 2000- laajennukset
- ASP-ohjelmointikielen tuki
- Omien CGI-ohjelmien ajo-oikeus
- ODBC-tietokanta tuki (Access, .TXT, Excel)
- FTP, Microsoft FP ja webfolder- yhteydet
- Kattava statistiikkapalvelu
- JavaServlet-tuki
Palvelun tarjoaa kotisivut.com.
1.2. Tietokoneet
Tähän Maurin Excel-taulukot.
1.3. Palvelimet
1.4. Oheislaitteet
Jokaisella koululla on kuvanlukija,
digitaalinen kamera, väritulostin ja laser-tulostin.
Digitaalinen videokamera on kouluilla Hakkari, Sääksjärvi ja lukio, lisäksi
Lempoisissa on tavallinen videokamera. Dataprojektori on kouluilla Kulju,
Hakkari, Sääksjärvi ja lukio.
1.5. Televisiot, videot ,
piirtoheittimet ja elokuvateatteri
Lähes jokaisessa luokassa on
televisio, videot ja piirtoheitin.
Lukiolla on käytettävissä lukion tiloissa toimiva ”täysimittainen”
elokuvateatteri.
1.6. Ohjelmistot
Käyttöjärjestelmä: valtaosin
Windows 98
Monitoimiohjelmisto: Office 97
Grafiikka: CorelDraw 8 ja PaintShop Pro 6
1.7. Tietoturva
Internetyhteyden tarjoaja
takaa tietoturvallisuuden.
Käytössä on järjestelmä, jolla estetään oppilaiden pääsy ei-toivotuille
sivuille.
1.8 Tyytyväisyys tekniikkaan
Syksyllä 2001 tehdyssä
kyselyssä kysyttiin kaikilta opettajilta: Oletko tyytyväinen koulullasi
käytössäsi olevaan tieto- ja audiotekniikkaan (laitteet ja ohjelmistot) ?
Selkeästi tyytyväisiä kommentteja oli 49 / 126 eli 39 %.
2. Tekninen ja pedagoginen tuki
2.1 Kunnan atk-tuki
Kunnan atk-tuessa on kolme
henkilöä ja yksi heistä tekee noin puolet
työstään kouluilla. Heillä on aputyövoimana 1-2 siviilipalvelusmiestä ja
työharjoittelijoita.
2.2 Koulun atk-vastuuhenkilö
Jokaisella koululla on atk –
vastuuhenkilö (opettaja), jolle maksetaan koulun resurssin ulkopuolelta
palkkio. Hän toimii koulussansa sekä teknisenä että pedagogisena tukihenkilönä.
Atk-vastuuhenkilön toimenkuvaan
kuuluu
- ottaa vastaan
vikailmoitukset, tehdä alustava
diagnoosi ja ilmoittaa niistä eteenpäin
- opastaa koulun muita käyttäjiä kykynsä mukaan
- valvoa koulun tietokoneiden käyttöä
- asentaa ohjelmia ja oheislaitteita yksittäisille koneille teknisen tuen apuna
- opetusohjelmien asentaminen ja
ylläpito kuuluu
atk-vastuuhenkilölle
- toimia oppilasverkon koulukohtaisena pääkäyttäjänä eli käsitellä oman koulun
käyttäjien käyttäjätunnustietoja
- toimia inforenkaan koulukohtaisena pääkäyttäjänä eli hoitaa oman koulun
opettajien tunnusten ja sähköpostiosoitteiden tekeminen
2.3 Virtuaalikoulun
projektikoordinaattori
Lempäälän virtuaalikoulun
projektikoordinaattori (opettaja) tarjoaa hankkeen puitteissa sekä teknistä
että pedagogista tukea.
2.4. Av-tukihenkilö
Koulujen käytössä on päätoiminen
av-tukihenkilö, joka hoitaa esitystekniikkaan (televisiot, videot,
piirtoheittimet ja dataprojektorit) liittyviä asioita.
2.5 Oppimateriaalikeskus
Kunnassa on koulujen käytössä
oppimateriaalikeskus, jossa on päätoiminen työntekijä. Keskuksesta saa
seuraavanlaisia palveluita:
LAINATTAVAT MATERIAALIT
Diat, Kalvosarjat, Kirjallisuus & monisteet, Kirjasarjat, Videot,
Äänikasetit
NAUHOITUS- JA KOPIOINTIPALVELU
Oppimateriaalikeskus nauhoittaa ja kopioi Koulu-tv:n ohjelmia sekä muita
tv-ohjelmia tekijänoikeuslain puitteissa opetustoimintaa varten.
VÄRITULOSTUS- JA KOPIOINTI
Max. A4-koko
AV-VÄLINELAINAUS
Lainattavissa kuvauskalustoa (esim. videokameroita, jalustoja, valoja),
diaprojektoreita, kirjoittava CD-asema, reportterinauhuri, ym.
VIDEOEDITOINTI
VHS- editointi ja ohjaus (aika varattava)
Tukipalvelujen laatuun ja saatavuuteen on kouluilla oltu
tyytyväisiä. Tukihenkilöt ovat osaavia ja innokkaita ja heiltä ”uskaltaa
kysyä”.
3. Tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja opettajien
osaamistaso
3.1 Opettajien saama
koulutus
3.1.1 Vesot
Lempäälässä on viimeisen
kuuden vuoden aikana käytetty yhteensä
kaksi veso- koulutuspäivää opettajien tietotekniikkakoulutukseen. Kaikki
opettajat ovat saaneet koulutusta aiheista tekstinkäsittely, taulukkolaskenta,
Internet, kouluverkon palvelut jne.
Syksyllä 2001 pidettiin Lempäälän virtuaalikouluun liittyen veso- koulutukset
1.
" Internetissä olevan valmiin opetusmateriaalin hyödyntäminen
opetuksessa"
www.virtuaalikoulu.org/openet/
(n. 40 osallistujaa)
2.
(n. 30 osallistujaa)
joita varten laadittiin verkkoon
oheiset kattavat Internet-materiaalit,
joiden avulla saatuja oppeja voidaan kertailla. Sivustot soveltuvat hyvin myös
itseopiskeluun.
Opettajat ovat myös
osallistuneet Opeko:n ja Tyt:in tarjoamiin koulutuksiin.
3.1.1 Ope.fi
Keväällä 2002 toteutetaan
perusopetuksen luokkien 0-6 opettajien Ope.fi I koulutus.
Koulukohtaiset paikallisohjaajat ovat saaneet oman Ope.fi II tasoisen
kurssituksensa Opeko:sta syksyllä 2001.
3.2. Opettajien
osaamistaso
Perusopetuksen luokkien 0-6
opettajien osaamistasokartoitus tehtiin joulukuussa 2001 ja sen tulokset ovat
ohessa.
Saadaan tähän Ope.fi
paikallisohjaajilta.
3.3 Tietotekniikan
hyödyntäminen opetuksessa
Syksyllä 2001 tehtiin koko
opettajakunnassa kysely, jonka tulokset ohessa.

Miksi käytät tai miksi et
käytä tietotekniikkaa/Internetiä? Voit halutessasi mainita myös joitain
mielestäsi hyviä käyttötapoja opetuksessa.
Tässä
muutamia suoraan opettajilta kommentteja:
”
Esikoululaiset opettelevat laitteen käyttöä muutamilla helpoilla ohjelmilla.
Koneet vain vanhoja ja ilman cd-asemaa. Odotan sähköpostilla tapahtuvaa
yhteydenpitoa Australiaan alkavaksi, jota lapset pääsevät seuraamaan aikuisen
käyttämänä. Opetusmielessä siis sähköpostin käyttö palvelee vuorovaikutusta
tietotekniikan avulla. Olisi hauska saada tietoa erilaisista internetissä
olevista materiaaleista tälle ikäryhmälle.”
”Internet
on hyvä tapa hankkia kuvia ja kaavioita, jotka ovat erityisluokalla helpottavia
tekijöitä. Tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoittaminen on helpompaa ja lasten on
siten kirjoitettua tekstiä helpompi lukea !”
”Hyvä renki
työni valmistelussa. Kun saa luokkaani koneen, käytän oppilaiden kanssa
opetusohjelmia mm. lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tukemiseksi.”
Matematiikkaan
löytyy netistä paljon hyviä harjoitteita, äidinkielen ryhmätunneilla
kirjoitamme koneella paljon (tuntuu motivoivan yllättävän hyvin!). Ja tietoa
haetaan myös melko usein.”
”Käytän
varsinkin tukiopetuksessa paljon tietotekniikkaa, mm. opetusohjelmia, koska
niissä on todella monipuolisia harjoituksia, jotka ovat helposti saatavilla. Ei
tarvitse myöskään aina olla monistamassa tehtäviä. Tietotekniikka tekee
oppimisesta monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa. Lisäksi on kiva, että nekin
lapset, joilla ei kotona ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta, saavat
tutustua siihen ja erilaisiin ohjelmiin koulussa. Internetiä käytän näin
pienten oppilaiden kanssa todella vähän. Ainoastaan esim. ryhmätöiden (eläimet
yms.) materiaalin etsimiseen hakusanoilla.”
”Hyvät
opetusohjelmat saattavat olla joillekin lapsille innostava reitti oppimiseen.
Internetissä parasta on, että kirjastojen kirjat pystyy uusimaan sitä kautta
sekä tekemään varauksia ym.”
”Käytän
pysyäkseni teknisesti mukana. Koulumme verkkolehti kuvineen on oiva
harjoittelukenttä oppilaiden at-valmiuksien kehittämiselle.”
”Omassa
luokassani ei ole tietokonetta, jossa olisi modeemi. Jos olisi, käyttäisin
varmasti useammin. Mielestäni olisi tärkeää opettaa oppilaat käyttämään
rohkeasti tietokonetta ja esimerkiksi internetin käyttö vaatii kyllä
harjoittelua. Tietokoneluokkaa olemme käyttäneet vielä hyvin vähän!”
”1) Saan
opetukseeni monipuolisuutta ja kiinnostavuutta. 2) Käytän tietotekniikkaa
yhteydenpitovälineenä.3) Tietotekniikasta/ internetistä muodostumassa
harrastus.”
”Erinomainen
työkalu. Korostan työkalu-roolia ts. kone on kuin kynä, sillä tehdään
varsinaisia asioita. Käyttäisin enemmänkin mutta aika oppimateriaalin
muokkaamiseen ja rakentamiseen ei riitä. Toisaalta turhauttaa tehdä tätä työtä
omalla vapaa-ajallaan. Teen kuitenkin, olen ilmeisesti kutsumusopettaja.”
Millaisiin tietoteknisiin
asioihin haluaisit lisäkoulutusta, neuvontaa tai teknistä tukea?
|
Asia |
Halukkaita |
|
Excel |
4 |
|
Kuvankäsittely |
8 |
|
Digitaalinen
videokuvaus ja editointi |
2 |
|
Digitaalisen
kameran käyttö / Skannaus |
8 |
|
Internet
opetuksessa |
17 |
|
Kotisivujen
tekeminen |
13 |
|
Java |
2 |
|
Mikrotuki |
2 |
”Taulukot
aiheuttavat joskus hiuksien harmaantumista. "Diojen" tekemiseen en
ole vielä ehtinyt itse kunnolla perehtyä.”
”Aivan perustietoa käytännön räpeltämiseen (neuvoja saan täällä koululla
päivittäin, meillä tuki pelaa hienosti).”
”Mielestäni
osaan kohtuullisesti perusasiat, mutta jos jokin asia menee vikaan ja ohjelma
ei toimi, en osaa hakea vikaa. Kaikenlainen koulutus on hyväksi.”
”Monenlainen
apu ja opastus tietotekniikan käytössä olisi tarpeen, tekstinkäsittely onnistuu
mutta muuten asia tuntuu vielä vieraalta.”
”Koen
osaavani tietotekniikan perusteet melko hyvin. Internet tuntuu yhä edelleen viidakolta
enkä löydä sieltä kunnolla hyödyllisiä tietoja, vaikka olen yrittänyt niitä
etsiskelläkin.”
”Tärkeintä taitaisi vain olla se, että istuu koneen vieressä ja yrittää
harjoitella näitä alkeellisia asioita, kotoa omista lapsista on kyllä riittänyt
teknistä tukea esiin tulleisiin pulmiin. Ihan liian vähän harjoittelen; se,
mitä oppii tahtoo unohtua ja kaikki tapahtuu sitten kovin hitaasti ja
epävarmasti, muuta toistaiseksi olen kai onnistunut välttämään enterin tässä
kyselyssä.....”
3.4
Peruskoulun vuosiluokkien 0-6
tietotekniikan OPS
Mitä asioita
kuudesluokkalaisen tulee osata tietotekniikassa ?
A. Kaikille yhteiset sisällöt
1. Tekstinkäsittely
- tekstin kirjoittaminen
- tekstin korjaaminen
- leikkaaminen ja kopiointi
- kuvan tuominen tekstiin
- tiedoston tallettaminen, avaaminen ja tulostaminen
- yksinkertaiset muotoilut (Bold yms.)
- tekstin tallentaminen HTML-muodossa ja sen
avaaminen selaimella (yksinkertaiset verkkojulkaisutaidot)
2. Piirto-ohjelma
- kuvan piirtäminen
- kuvan värittäminen
- kuvan kopioiminen
- kuvan liittäminen
- kuvan kaappaus internetistä
- kuvan tallettamien
- kuvan tulostaminen
3.
Digitaalinen
valokuva
- kuvan kaappaaminen internetistä / kuvan ottaminen digikameralla
- kuvan koon muuttaminen
- kuvan tallettaminen ( jpg- muodossa)
- kuvan vieminen tekstitiedostoon
4. Internet
- WWW- sivuilla liikkuminen
- Url - osoitteen kirjoittaminen
- tekstin ja kuvan kaappaus
- hakukoneen peruskäyttö
5. Muuta
- CD-aseman ja
levyaseman käyttäminen
1. Sähköpostin käyttö
- viestin kirjoittaminen
- viestiin vastaaminen
- liitetiedostojen lähettäminen ja
vastaanottaminen
2. Esitysgrafiikka (PowerPoint)
- otsikko- dian tekeminen
- dian tekeminen, jossa
on tekstiä ja kuva
- esityksen esittäminen dataprojektorilla
3. Luokkakohtainen kotisivu
- ei alakouluun
henkilökohtaista www-sivua
- luokkakohtainen kotisivupohja alakouluihin, jota olisi helppo päivittää
( tänne voisi laittaa oppilaiden tuotoksia, lisänä opettajien tiedotteet)
4. Muuta
-tiedostojen siirtäminen
korpun ja kovalevyn välillä
C. Miten opetus toteutetaan?
Opetus integroidaan eri aineisiin ja
suoritetaan läpäisyperiaatteella, esim. tekstinkäsittely äidinkielessä,
piirto-ohjelma kuvaamataidossa, tiedonhaku netistä luonnontieteissä yms.
D. Millaista asenne/eettistä kasvatusta alakoulussa annetaan ”tietoyhteiskunnasta” ja
tekniikasta?
- painotetaan että koulussa
tietokoneet ovat työkaluja
- kriittinen
media/verkkolukutaito
- lähteiden merkitseminen ja
tekijänoikeuksien ymmärtäminen
- keskustelukanavien vaarojen tiedostaminen
Visio
Opetusministeriön
Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004 esittää seuraavan vision:
Vuoteen 2004 mennessä
Suomi on maailman kärkimaiden joukossa oleva osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskunta.
Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja
kehittää omaa osaamistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja ja
koulutuspalveluja. Tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä
verkostopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa on vakiintunut.
Opetusministeriön Koulutuksen ja
tutkimuksen tietostrategia 2000-2004 hankesuunnitelma määrittelee
Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot ja tavoitetasot
Tekniset taidot
Tietoyhteiskunnan
kansalaistaitojen perusvalmiuksiin kuuluu:
- kyky käyttää itsepalvelutyöasemia
- sähköinen asiointi
- tietokoneen käyttöliittymän hallinta ja peruskäsitteet
- sähköpostin ja selaimen käyttö
- auttava tekstinkäsittelytaito
- auttava kuvankäsittelytaito
- kyky käyttää langattomia viestimiä
- tiedon etsiminen tiedonhakujärjestelmien avulla (Internet,
matkapuhelin)
- etätyön tekemiseen tarvittava osaaminen.
Viestintätaidot ja verkkoetiikka
Tietoyhteiskuntaan ja tietoverkoissa toimimiseen liittyy
olennaisesti viestintätaitojen
kehittäminen. Uusien viestintävälineiden avulla ihmiset
voivat aiempaa helpommin
olla yhteistyössä ja kokea yhteenkuuluvuutta, vaikka
olisivat kaukana toisistaan.
Virtuaalisia verkkoyhteisöjä syntyy moniin tarpeisiin.
Tällöin osallistujien
on myös pohdittava etiikkaansa ja niitä arvoja, joille
verkkoviestintä ja verkon
käyttö perustuu. Uudenlaisen yhteistoiminnan säännöistä sekä
ryhmän arvoista on
syytä oppia keskustelemaan.
Viestintätaitoihin kuuluu myös verkkomateriaalin lukutaito:
miksi ja miten jokin
materiaali on tuotettu verkkoon, mikä on sen luotettavuus,
sisällön laatu, kulttuuriset
ulottuvuudet, miten sitä voi tulkita jne. Asiaan kuuluu myös
auttava taito itse
tuottaa ja julkaista verkon kautta jotakin.
Tiedonhankinta
ja –käyttötaidot
Verkkojen keskeistä käyttöaluetta ovat erilaiset
tiedonhankinta- ja tietopalvelut.
Näiden käyttäminen edellyttää kansalaiselta sekä teknistä,
tiedonhaun ja Internetin
tietopalvelujen käyttötaitoa että itse tiedon
muokkaamiskykyä. Nämä taidot kulkevat
käsi
kädessä teknisten käyttötaitojen ja viestintätaitojen kanssa. Tärkeää on
myös lähdekriittisyys ja verkossa julkaistun tiedon laadun,
luotettavuuden ja käytettävyyden
arviointikyky sekä tulkintakyky.
Lempäälässä tavoitteena on,
että oppilaat jo perusopetuksessa kaikki oppilaat saavat kyseiset taidot ja
että lukiossa taitoja vielä syvennetään.
Kun uusia opetussuunnitelmia ollaan laatimassa, otetaan tämä tavoite
keskeisenä asiana huomioon eri oppiaineiden sisällöissä.
Lempäälän kunta on hakenut
mukaan ”Perusopetuksen kehittäminen vuosina 2001 – 2005” hankkeeseen ja olemaan
mukana perusopetuksen opetussuunnitelman perustetyössä ja hankkeen
kehittämistyötä tekevässä kuntaverkostossa.
1.
Laitteistot, ohjelmistot ja tietoverkkoyhteydet
1.1 Työasemat
Tietoyhteiskunnan rakenteet -työryhmän julkaisema
raportti suosittelee seuraavaa:
Työasemia
suositellaan uusittavaksi vuosittain neljännes laitekannasta.
Lempäälässä tähän pyritään
siten, että
1) Koulujen atk-luokat uusitaan
vähintään neljän vuoden välein, vaativimmissa kohteissa
mahdollisuuksien mukaan jopa kolmen vuoden välein. Kokonaisen atk-luokan uusiminen budjetoidaan aina erikseen vuotta
ennen hankintaa.
2) Suurille kouluille hankitaan joka vuosi muutama uusi kone (2 – 6 kpl) ja
pienille kouluille joka toinen vuosi.
Aiemmin
hankinnat ovat ajoittuneet joulukuulle. Jatkossa tavoitteena on toukokuun
loppu, jolloin kesän aikana laitteet voidaan rauhassa asentaa.
1.2 Verkot
Tietoyhteiskunnan
rakenteet -työryhmän julkaisema raportti suosittelee seuraavaa:
Kaikki
oppilaitokset tarvitsevat nopeat ulkoiset yhteydet ja lähiverkot. Erityisesti haja-asutusalueilla tai useissa
toimipisteissä sijaitsevien oppilaitosten verkkoyhteyksiä on parannettava.
Lempäälässä tähän pyritään siten, että
1)Vuoteen
2004 mennessä nostetaan verkon nopeus suurilla kouluilla100M (poistetaan
nykyiset pullonkaulat, hubit korvataan kytkimillä), jolloin esim. videokuvan
siirto ja erilaiset etäopetusmahdollisuudet onnistuvat ongelmitta.
2)
Vuoteen 2004 mennessä kaikilla pienillä kouluilla on vähintään 2M ADSL.
1.3 Muut laitteet ja
ohjelmistot
Vuoteen
2003 mennessä jokaisella koululla on digitv, mikäli se tarjoaa silloin
laadukasta opetusohjelmaa ja siihen liittyviä vuorovaikutteisia palveluja.
Keväällä
2002 hankitaan avoin www-oppimisympäristö. Vuoteen 2004 mennessä sen käyttö on
yleistä kaikilla luokka-asteilla.
Keväällä
2002 aloitetaan muutaman pilottiopettajan voimin ilmaisen OpenOffice –
monitoimiohjelmiston (Windows-versio) koekäyttö. Sen käyttämiseen tehdään ja
hankitaan muualta materiaalia sekä järjestetään tarvittaessa koulutusta.
Vuoteen 2004 mennessä kaupallisia tuotteita käytetään vain siellä missä se on
aivan välttämätöntä, mikäli OpenOffice on silloin tarpeeksi laadukas tuote.
Tutkitaan
ja seurataan muualta saatavia kokemuksia Linux:n soveltuvuudesta koulukäyttöön.
Vuoteen
2005 mennessä jokaisella koululla on oma dataprojektori – kannettava tietokone
yhdistelmä.
Vuoteen
2005 mennessä kouluilla on yhteiskäytössä kaksi 15 koneen siirrettävää
langattomalla tiedonsiirrolla varustettua
kannettavista tietokoneista muodostuvaa atk-luokkaa, mikäli vuonna 2002
hankittavasta ensimmäisestä ”pikkuluokasta” saadaan hyviä kokemuksia.
Novell-verkon
kautta saatavien palveluista tehdään helpommin käytettäviä ( esim. pitkät polut
pois ja yhdistetään oppilaan levyasema suoraan ”N-asemaan”).
Lukiolla
toiminnassa oleva Linux-pohjainen Intranet-palvelin (WWW, FTP) laajennetaan
keväällä 2002 koko kouluverkon yhteiseksi palvelimeksi. Syksyllä 2002 palvelin
on Internetissä.
2. Tekninen ja pedagoginen tuki
Tietoyhteiskunnan rakenteet -työryhmän julkaisema
raportti suosittelee seuraavaa:
Sekä
teknisiä että pedagogisia tukipalveluja tarvitaan kaikissa oppilaitoksissa.
Teknisiä tukipalveluja tulisi olla alan ammattilaisten antamina siten, että
yhtä kokopäivätoimista, teknistä tukihenkilöä kohden on korkeintaan 50
työasemaa. Kaikkien opettajien
tulisi
saada tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pedagogisia tukipalveluja.
Lempäälässä
tähän pyritään siten, että
1)
kouluilla on edelleen käytettävissä koulupuolelle erikoistuneen
atk-tukihenkilön
työajasta 50 %
2)
Kunnassa on töissä koko ajan kaksi atk-siviilipalvelusmiestä.
Turvataan
jatkossakin nykyinen tukipalvelujen laajuus ja korkea taso. Kunnan atk-tuki,
av-vastuuhenkilö ja oppimateriaalikeskuksen hoitaja pääsevät tarvitsemiinsa
koulutuksiin.
Atk-tuen lisäksi tarvitaan koulupuolella myös atk-suunnittelua. Koulutoimeen
erikoistuneen atk-tukihenkilön pitäisi pystyä erottamaan 10 % työajastaan
suunnitteluun ja teknisiin kokeiluihin.
Siviilipalvelusmiesten
hyväksikäyttöä kehitetään edelleen. Heistä saadaan kuntaan tarvittavaa
erikoisosaamista varsinkin verkkopuolelle.
Laaditaan
Intranetiin FAQ- sivu opetustoimen tieto- ja viestintätekniikkaan koulujen
atk-vastuuhenkilöiden tueksi. Kun opettaja esittää sähköpostilla jonkin
kysymyksen kunnan atk-tuelle, lähettää atk-tuki viestin FAQ- vastuuhenkilölle,
joka laittaa kysymyksen ja vastauksen FAQ- sivulle.
Koulujen
ATK-vastuuhenkilöille järjestetään kahdesti vuodessa kolmen tunnin
koulutustilaisuus. Kouluttajana toimii kunnan ATK-tuki yhdessä kokeneen
ATK-vastuuhenkilön kanssa.
Vähintään
kaksi ATK-vastuuhenkilöä vuodessa pääsee Opeko:n tai vastaaville tietotekniikan opetuskäytön tai atk-ylläpidon
kursseille.
3. Tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja opettajien osaamistaso
3.1 Ope.fi
Opefi I
koulutus aineenopettajille järjestetään 2003.
Opettajia
ohjataan osallistumaan Opefi II ja III tason koulutuksiin.
3.2 Tietostrategiatyö
jatkuu
Sekä
koulujen tietostrategiat että tämä kunnan strategia vaativat edelleen
kehittämistä vuonna 2002. Nykyiset strategiat ovat vasta hyvä alku. Strategian
kehittämiseen tarvitaan koulutusta ja yhteistä suunnittelua koulujen
atk-vastuuhenkilöiden ja kunnan atk-tuen kesken. Peruskoulun päättäville
oppilaille määritellään osaamisen minimitaso samaan tapaan kuin on jo tehty
alakoulusta siirtyville oppilaille.
3.3 Opetusmenetelmien
kehittäminen
Lempäälän
virtuaalikouluhanke kehittää uusia Internetin hyödyntämiseen liittyviä
opetusmenetelmiä. Liitteenä on virtuaalikouluhankkeen projektisuunnitelma.